DYNAAMINEN VENYTTELY

Dynaaminen venyttely tarkoittaa lihasten ja lihaskalvojen venyttämistä liikkeen kautta. Dynaaminen liikkuvuus puolestaan kertoo nivelten kyvystä suorittaa liike koko niiden liikeradalla. Dynaaminen venyttely sopii esimerkiksi hyvin osaksi alkulämmittelyä. Tämä blogi-artikkeli on jatkoa edeltävälle artikkelille: alkulämmittely ennen kuntosaliharjoittelua syventyen dynaamisen venyttelyn saloihin.

Dynaaminen venytys; askelkyykky käsien nostolla

Dynaamisen venyttelyn fysiologiaa lyhyesti

Dynaamisessa venyttelyssä pyritään liikkuvuuteen koko nivelen liikeradalla. Dynaaminen venyttely aktivoi agonistia, joka on pääsuorittaja lihas, ja tekee konsentrisen lihastyön eli supistuksen sekä rentouttaa antagonistia, joka on vastavaikuttaja lihas, (vastakkaisella puolella kuin agonisti) ja osallistuu eksentriseen eli jarruttavaan lihastyöhön; venyttävään liikkeeseen). Harjoittelun kautta pystytään vaikuttamaan kehon lihashermojärjestelmään; tensioon eli jäykkyyteen. Kun liikkuvuusharjoittelua on jatkettu jonkin aikaa, lihasten tonus antaa periksi ja elastisuus lisääntyy.

Dynaaminen venyttely parantaa näin ollen liikkuvuutta harjoituksilla, joissa liike on pääosassa. Dynaaminen venyttely eroaa niin sanotusta tavallisesta staattisesta venyttelystä siinä, että dynaamisessa venyttelyssä on tarkoitus liikkua koko ajan; siirtyä asennosta toiseen tai toistaa samaa liikerataa rytmissä. Dynaamisen venyttelyn ominaispiirre on lihasten aktivointi liikkuvuuden parantamisen ohella. Kierrot ja kurotukset kuuluvat olennaisena osana dynaamista venyttelyä.

Dynaamisen venyttelyn merkitys

Dynaamisen venyttelyn lähtökohtana on ennalta ehkäistä tai vähentää nivelten liikerajoituksia, lisätä liikkuvuutta lihaksiin ja tuoda elastisuutta lihaksia peittäviin lihaskalvoihin. Jäykät lihakset ja liikerajoitukset johtuvat monesti siitä, että päivittäisessä elämässä niveliä ei ole liikutettu tarpeeksi niiden koko liikerataa hyödyntäen tai liike on ollut liian yksipuolista.

Liike ja liikkuminen pitää yllä kehon normaalia tilaa, jossa nivelet pystyvät liikkumaan koko niiden luonnollisella liikeradalla. Kuitenkaan mikä tahansa liikkuminen ei riitä, vaan ihmiskeho tarvitsee monipuolista liikuntaa. Paikallaan olo tekee lihakset kireiksi, mutta vastaavasti yksipuolinen liikunta voi aiheuttaa monia epätasapainoja elimistöön. Esimerkiksi jääkiekkoa paljon pelaavalla on kireät lonkan koukistajat ja takareidet, koska pelaaja liikkuu jäällä paljon nämä lihakset jännittyneinä ja polvet ja lonkat koukussa. Siksi myös paljon liikuntaa harrastava tarvitsee vastapainoa sille mitä tekee paljon.

Dynaaminen venyttely ei lisää vain liikkuvuutta, vaan helpottaa myös monia kiputiloja ja kiristyksiä. Aktiivinen venyttely lisää verenkiertoa lihaskudoksiin ja happea sen mukana. Tiesitkö muuten, että särky voi johtua hapen puutteesta kudoksessa? Tästä syystä liikunta monesti parantaa oloa ja vie särkyä pois. Dynaaminen venyttely auttaa pitämään kehon kokonaisvaltaisesti hyvässä kunnossa.

Dynaamisen venyttelyn ajattelumallia voi käyttää myös voimaharjoittelun puolella; kun harjoitusliikkeet tehdään lihasten koko liikeradalla voimaharjoittelun lihaksia jäykistävä vaikutus ei ole niin merkittävä.

Dynaaminen venyttely osana alkulämmittelyä

Ensiksi on tärkeä muistaa, että sama harjoitus voi toimia toiselle liikkujalle pääasiassa alkulämmittelyliikkeenä, toiselle liikkuvuutta lisäävänä venytysliikkeenä ja kolmannelle voima- tai hallintaharjoituksena. Eli sama liike ei kaikilla kohdistu saman niin sanotun vaivan hoitoon tai aja samaa tavoitetta. Alla esittelen pari dynaamista venyttelyliikettä videoilla, jotka yleisesti soveltuvat parhaiten alkulämmittelyyn sellaiselle henkilölle, joka harrastaa säännöllistä terveysliikuntaa.

Alkulämmittelyn osana dynaamisia venytysliikkeitä voi tehdä noin 5-8 toiston verran per liike. Yksi sarja per liike on riittävä ennen lihaskuntoharjoittelua. Liikkeet valitaan voimaharjoittelun sisällön mukaisesti. Mikäli voimaharjoittelu sisältää alaraajojen lihasvoimaharjoituksia, sopiva dynaaminen venytysliike on alla oleva askelkyykky käsien nostolla. Jos voimaharjoittelussa on selkää ja rintaa vahvistavia harjoituksia alla oleva tuulimylly-liike soveltuu silloin hyvin.

Tuulimylly

Asetu leveään haara-asentoon. Lähde kurottamaan vastakkaisella kädellä vastakkaista jalkaterää kohti samalla rintarankaa kiertäen. Liikkeessä ylävartalo nojaa eteen ja lantio taakse. Liike aktivoi reisilihaksia ja pakaroita ja tuo liikkuvuutta rintarankaan venyttäen rintalihaksia ja yläselän lihaksia. Liike venyttää myös lonkan lähentäjiä.

Tuulimylly

Askelkyykky käsien nostolla

Ota alkuun iso käyntiasento; toinen jalka on edessä ja toinen takana. Lähde tekemään askelkyykkyä paikallaan niin, että nostat molemmat kädet ylös. Tämä dynaaminen venytysliike tuo taaimmaisen jalan lonkan koukistajalihakseen venytystä, olkaniveliin liikkuvuutta sekä aktivoi etummaisen jalan reisi- ja pakaralihasta.

Askelkyykky käsien nostolla

Tämän blogiartikkelin on kirjoittanut fysioterapeutti ja PhysioTrainer/PT Elina Vehkaoja.

Lähteet: Pihlman, M; Luomala, T & Mäkinen, J. Liikkuvuusharjoittelua -hallittua voimaa ja liikkuvuutta. 2018.

ALKULÄMMITTELY ENNEN KUNTOSALITREENIÄ

Tämä blogi-artikkeli kertoo pääpiirteittäin minkälainen on oikeaoppinen alkulämmittely ennen kuntosaliharjoittelua. Alkulämmittely on tärkeä vaihe, kun tavoitteena on taata turvallinen ja laadukas kuntosaliharjoittelu. Alkulämmittelyn tarkoituksena on herätellä kehoa ja valmistaa lihaksia tulevaa harjoittelua varten, joten se on näin ollen välttämätön osa kuntosalitreeniä.

Aktivoiva lämmittely valmistaa kohti kuntosaliharjoittelua

Aktivoivan lämmittelyn tarkoituksena on nimensä mukaisesti aktivoida eli herätellä lihassolut, jotta ne ovat valmiita vastaanottamaan kuormia. Kylmällä talvipakkasella ei autokaan lähde liikkeelle ilman riittävää lämmittelyä. Niin on myös ihmisen liikuntakoneiston kohdalla. Riittävä alkulämmittely lämmittää kehoa, mutta myös ehkäisee venähdysten ja vammojen syntyä. Tästä syystä alkulämmittely kannattaa aina tehdä ennen kuin aloittaa varsinaisen kuntosalitreenin.

Olennaista on lämmitellä niitä lihaksia, joita aikoo tulevassa treenissä käyttää.

Aktivoiva lämmittely parantaa tulevan treenin laatua, sillä se auttaa saavuttamaan tilan, jossa harjoittelusta saatu ärsyke tarttuu parhaiten. Lämmittelyn tekniikoita on lukemattoman paljon. Olennaista on lämmitellä tulevan kuntosaliharjoituksen mukaisesti; lämmitellä niitä lihaksia, joita aikoo tulevassa treenissä käyttää.

Aktivoivassa alkulämmittelyssä on nouseva teho, eli aloitetaan rauhallisesti ja pikku hiljaa nostetaan tehoa. Laadukkaan alkulämmittelyn muita ominaispiirteitä on hermostoa herättävät (terävät) liikkeet sekä harjoitukset, jotka tuovat vaihtelua kuten lihastyötapojen, nivelkulmien, liikesuuntien ja liikenopeuksien vaihtelut. Oikeaoppinen alkulämmittely kehittää uusia ominaisuuksia, mutta myös ylläpitää olemassa olevia ominaisuuksia sekä mikä yksi tärkeimpiä puolia: edistää harjoittelusta palautumista. Hyvä alkulämmittely on sellainen, jossa huomioidaan kyvyt, kunto, ikä, sukupuoli ja vammariskit. Eli naapurista ei kannata kopioida välttämättä liikkeitä itselle, vaan tehdä sellaisia mitkä sopivat edellä mainittujen yksilöllisten tekijöiden mukaisesti omalle keholle.

Seuraavaksi katsotaan käytännön esimerkein miten suunnitellaan hyvä alkulämmittely.

Aloitus aerobisella laitteella

Alkulämmittely aloitetaan lämmittelemällä aerobisella laitteella kuten kuntosaliympäristössä kuntopyörällä, soutulaitteella tai crosstrainerilla. Aerobisella laitteella harjoittelu lämmittää kudoksia ja aktivoi keskushermoston ja liikuntaelimistön toimintaa keskittämällä ajatuksia fyysiseen harjoitteluun.

On tärkeää pitää syketaso melko matalalla.

Mikäli lämmittelee jossain muualla kuin kuntosalilla, kevyt hölkkä ja juoksukoordinaatioharjoitukset ajavat saman asian. Tällainen aerobisen vaiheen alkulämmittely toimii hyvin esimerkiksi ennen ulkokuntosalitreeniä.

Tässä alkulämmittelyvaiheessa on tärkeää pitää syketaso melko matalalla, harjoittelu toteutetaan peruskestävyysalueella, joka on noin 60-70% maksimisykkeestä. Tämä siitä syystä, että alkulämmittelyvaiheessa ei kuulu hikoilla ja kuluttaa tärkeitä hiilihydraattivarastoja, vaan ajatuksena on aktivoida kehoa kevyehköllä harjoittelulla niin, että energiaa säästyy itse varsinaiseen voimatreeniin. Usein tehtynä peruskestävyysalueella lämmittely korvaakin osittain peruskestävyysharjoittelua ja stimuloi rasva-aineenvaihduntaa.

Oman peruskestävyysalueen voi arvioida laskemalla oman maksimisykealueen 220-ikä ja laskemalla tästä prosenttiosuuden. Sykevyö tai -kello auttaa hahmottamaan millä sykealueella liikutaan. Mutta jos ei omista sykettä mittaavaa laitetta, kehoa kuuntelemalla pystyy myös arvioimaan millä sykealueella ollaan. Tuntemuksena kehossa tällä alueella harjoittelu tuntuu käytännössä siltä, että syke tuntuu nousevan, mutta harjoittelun aikana puhuminen ei tuota ongelmia. Eli pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta. Harjoittelu tuntuu ikään kuin hieman liian kevyeltä. Tästä tietää, että pysytään oikealla sykealueella.

Aerobisella laitteella lämmitellessä aineenvaihdunta lähtee käyntiin ja veri kiertää hyvin kehossa. Sopiva aika lämmitellä aerobisella laitteella on noin 5-10 minuuttia.

Täsmäliikkeet lihaksille

Seuraavassa vaiheessa tehdään täsmäliikkeitä eli aktivoidaan lihaksia erilaisilla liikkeillä. Tässä alkulämmittelyvaiheessa voi keskittyä lisäksi erilaisten liiketaitojen, kehon hallinnan sekä tasapainon harjoituksiin. Askellusharjoitukset, kevyet hyppelyt ja alastuloharjoitukset, kevyet voimaharjoitukset ja dynaamiset venytykset ovat esimerkiksi sopivia alkulämmittelyharjoituksia. Tavoitteena on liikkeillä ennaltaehkäistä loukkaantumisia, ylläpitää ja kehittää monipuolista motoriikkaa sekä nopeuttaa harjoittelusta palautumista ja toisaalta myös ehkäistä ylikuntoa.

Askellusharjoituksista esimerkkinä on askelkyykky. Kevyistä hyppelyistä ja alastuloharjoituksista esimerkkinä on haarahyppy ja kyykky + hyppy. Nämä sopivat mainiosti ennen jalkatreeniä. Kevyitä voimaharjoituksia ovat vastuskuminauhalla tehtävät liikkeet. Jos tarkoituksena on esimerkiksi treenata selkää ja rintaa, voi vastuskuminauhalla tehdä puolapuiden luona rintatyöntöjä ja vaakasoutua. Dynaamisista venytysliikkeistä esimerkkinä on pallonivelten liikkuvuusharjoitukset kuten olkanivelten liikkuvuusharjoitukset; olkapäiden pyöräyttely ja lonkan liikkuvuusharjoitukset; lonkkien pyöräyttelyt. Rinta- ja lannerankaa venyttävät liikkeet kuten esimerkiksi rinnan avaukset ja kylkitaivutukset sopivat hyvin oikeastaan ennen minkälaista kuntosalitreeniä ennen.

Valitse noin kolme täsmäliikettä. Toistomääräksi riittää 10 toistoa per liike, jotta keho ei väsy lämmittelyssä liikaa, vaan energiaa riittää hyvin kuntosaliharjoitteluun. Tässä alkulämmittelyn vaiheessa tavoitteena on muun muassa aktivoida liikuttavia ja stabiloivia lihaksia. Alkuvaiheen matalasta tehosta nostetaan tehoa lisäten sykettä nostavia harjoituksia.

Alkulämmittelyn vaiheet olivat pääpiirteittäin tässä. Seuraavissa blogi-teksteissäni paneudun yksityiskohtaisemmin eri alkulämmittelytapoihin. Huomaatko, että pystyt treenaamaan kuntosalilla paremmin, kun lämmittelit hyvin? Arvaan, että vastauksesi on kyllä!

Yläselän lihasten lämmittelyä vaakasoutuliikkeellä vastuskuminauhan kanssa.

Tämän blogi-kirjoituksen kirjoitti fysioterapeutti ja PhysioTrainer/personal trainer Elina Vehkaoja. Tarvitsetko henkilökohtaista ohjausta alkulämmittelyssä ja kuntosaliharjoittelussa? Tarjoan yksilöllistä, erilaiset tuki- ja liikuntaelimistön vaivat huomioon ottavaa turvallista ja ammattitaitoista kunto-ohjausta. Ota yhteyttä 041 3181916/ info@elinanfysiokunto.fi niin autan sinua kohti tavoitteitasi. Terveisin Elina